Sopeutuminen takaisin Suomeen on ollut osallani "pitkä" tie, joka jatkuu edelleen. Viimeisen kuukauden aikana olen käynyt läpi laajan kirjon erilaisia fiiliksiä, ajatuksia ja olotiloja. Tunteet ovat liikkuneet äärilaidasta toiseen, mutta tämä Joulun rauhoittuminen ja uusien harrastusten löytyminen ovat palauttaneet uskoa tasapainon löytymiseen. On jännä kuinka sitä ei edes tajua, että kotiin palaaminen niinkin lyhyen kuin 3 kuukauden jakson jälkeen voi olla niin "myrskyisä"- sitä ei vaan tajua laittaa enää sopeutumisvaihdetta päälle kun luulee tietävänsä mihin palaa vaikka onhan sitä itse muuttunut tuona aikana. Olen lukenut keskustelupalstoja, sillä uskoni kotiinpaluushokkiin on ollut välillä tiukilla, mutta todellista se tuntuu olevan monelle muullekin.
No mutta uusiin harrastuksiin. Pidän liikkumisesta, kuten on varmasti käynyt ilmi, mutta sen lisäksi olen alkanut kaipaamaan jotain vähän muutakin elämääni. Kuten musiikkia. Olen haaveillut pianon soitosta ja laulutunneista, joista tältä erää aloitan laulutunnit. Ilmoittauduin lauluryhmään, jossa harjoitellaan äänenkäyttöä ja lauletaan paljon. Se on sellainen laulun peruskurssi. Olen ihan intona menossa ja voin kertoa siitä lisää kunhan pääsen vauhtiin kurssilla.
Edmontonissa koin joogan itselleni tärkeäksi rauhoittumisen hetkeksi, lisäksi siitä saa hyvää liikkuvuusharjoittelua, joka tuntuu aina jäävän liian vähälle. Kävin siis laulutuntien lisäksi ostamssa kortin joogatunneille, josta on tarkoitus tulla yksi kevään harrastuksistani. Nämä ovat siis uudet harrastukseni tulevalle keväälle. Aika jees!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti