Käytiin kahden työkaverini kanssa Ateneumissa katsomassa näin viime tinkaan vielä Helene Schjerfbeckin näyttely. Käyn harvemmin taidenäyttelyissä, mutta jotkut vaan täytyy nähdä ja tämä oli sellainen. Muutamat tauluthan sieltä nousi ylitse muiden ja Toipilas on kyllä ehdottomasti hänen teoksistaan yksi suosikeistani..niin kuin varmasti monen muunkin.
Otettiin kuvia näyttelyn ulkopuolella kun työkaverini pyysi minua kiipeämään portaat ylös Helene kyltin yläpuolelle (kuvassa), jotta voi ottaa kuvan. Vilkuttelin innoissani ja työkaverini totesi minusta ei niin pienellä äänellään kaikuvassa Atenenumissa naurahtaen, että sehän on Helene itse. Ja KAIKKI kääntyivät katsomaan vilkuttelevaa minua.
Näyttelyn jälkeen kaffelle ja pureskelmaan näyttelyn aikaan saamia fiiliksiä sekä isoa korvapuustia. Ja shoppailukierroksen jälkeen sitten kotiin. Ja jälleen mietin, että MIKSI tulee niin vähän käytyä taidenäyttelyissä tai ylipäätään harrastettua kulttuuria...varsinkin kun se on niin kivaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti