Eilinen oli aikamoisen jännä päivä,,täynnä monenlaisia tunteita. Lopetin aktiivisen urheilu-"urani" nelisen vuotta sitten, jonka jälkeen pelipaitaa en ole päälleni vetänyt. Pelkästään ajatus siitä on ollut varsin kaukainen. Enkä varmasti olisi tehnyt sitä vieläkään, ellei siihen olisi liittynyt jotain niin suurta kuin sen kokeminen yhdessä kovin rakkaiden pelikavereiden kanssa paikassa, jossa kaikki alkoi. Harmi vaan, että H ei ollut hämäämässä ;) .
En osannut kuvitella niitä tunteita, joita pelipaidan pukeminen saa aikaan. Seuran pelipaita, jossa aloitin kun olin 7 vuotias. Astuessani vaihtoaition kautta jäälle, tunsin konkreettisesti kuinka ympyrä sulkeutui. Oli ihanaa olla siinä, ja vain siinä. Ei sen suurempaa kaipuuta vanhaan sen enempää kuin varsinaista himoa palata siihen rumbaan uudelleen. Mulla on kasa niin mahtavia muistoja hienon lajin parista hienojen ihmisten kanssa. Se oli juhlaa!
Juhlaan valmistauduin pitkähköllä kävelylenkillä työkaverini kanssa. Oli ihan mahtavaa jutella kuulumiset kun työkiireden lomassa siihen ei toden totta ole mahdollisuutta. Toivottavasti seuraavan yhteisen ajan järkkääminen ei ota ihan näin kauaa. Ihana vaahtera ja hauska kivi matkan varrelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti